Maakellarin kunnostus kannattaa
Kuuma kesä uuvutti meidät niin, että moni suunniteltu asia jäi tekemättä. Kevään runsas hedelmäpuiden ja pensaiden kukinta tiesi työtä loppukesästä. Aikojen kuluessa olimme kunnostaneet vanhaa maakellaria, joka oli tehty ilmeisesti siksi, koska aiempi maakellari oli sortunut. Runsas sato oli kyllä mieleen niin meille kuin muillekin pihan asukkaille, säilöttävää riittäisi maakellariin asti. Liiallinen kosteus oli kuitenkin tehnyt tuhojaan maakellarissa, nyt oli pakko ryhdistäytyä ja alkaa tosi toimiin.
Jo ennen meidän muuttoamme tähän taloon pihan yhdelle kulmalle oli sortunut maakellari, jonka valtavan isot seinäkivet olivat pudonneet kellarin pohjalle. Uusi betonirakenteinen maakellari oli rakennettu maan tasalle, ja sen ympärille oli koottu maa-ainesta eristykseksi. Kellarissa oli pieni tuulikaappi eli eteinen. Maakellari oli varjoisassa paikassa puiden katveessa ja vaja varjosti sitä aina, ettei aurinko päässyt suoraan paistamaan siihen. Vanha maakellari ja sen ovi löytyvät myös ensimmäiseltä postaukslta Pelastettava hirsitalo – korjausrakentamista kerrakseen.
Kun ensi kerran tutustuimme betonista rakennettuun kellariin, joka oli rakennettu kivikellarin sijaan, siellä oli aikaisemmin säilöttyjä hilloja suurissa lasipurkeissa. Perunat olivat puukehikkolaarissa, osaksi jo pilaantuneita. Heitimme kaikki pois, ja pesimme kellarin katosta lattiaan ja käytimme erilaisia aineita torjuaksemme sieltä kaikki mahdolliset kasvustot.
Vuosia sitten saimme syntymäpäivälahjaksi siskoni mieheltä ovet kellariin. Oviin oli tehty tuuletusreiät alaosiin, ja niitä asennettaessa myös karmin alaosaan sivulle jätettiin pienet aukot tuuletusta varten. Maalasin ovet, ja kaikki tuntui olevan kohdallaan. Huomasimme myöhemmin, että se ei kuitenkaan vielä riittänyt lämpötilan tasaamiseen. Kosteus teki tuhojaan, ja minua harmitti, ettemme huomanneet ongelmaa aiemmin, jolloin tilanteeseen olisi voinut vielä puuttua.
Etsin erilaisia ohjeita, ja löysin Rakenna Oikein -sivustolta, että tuuletusputki olisi hyvä rakentaa maan alta niin, että tuloilma viilenee kesällä ja lämpenee talvella. Tässä meidän mallissa ei sitä ollut tekijä huomioinut, emmekä sitä jälkikäteen enää lähteneet tekemään. Kellarin kosteuteen oli syynä ehkä myös se, että maakellarin lattiakin oli tehty betonista. Jos lattia olisi ollut maata, se olisi tasannut kosteutta. Pienet katolle menevät tuuletusputket eivät riittäneet tuulettamaan tarpeeksi kellaria. Katon tiiviydestä johtuen siihen kondensoitui kosteutta, niin että usein katosta tippui pisaroita. Tuuletusputkesta tuli kerran hiiri sisään kellariin. Olimme varastoineet kellariin aika paljon omenoita pergamiinipaperiin kiedottuna ja laatikoihin pakattuna, ja hiiri oli maistellut vähän jokaista omenaa, ehkä ajatuksena löytää valikosta parhaan makuinen. Sen jälkeen laitoimme metalliverkot tuuletusputkien suille estämään ei-toivotut vieraat.
Jo ensimmäisen vuoden jälkeen huomasimme, että maakellari oli liian lämmin kesällä, sen lämpötila olisi pitänyt olla aina yli 0 astetta, eikä saisi nousta kesälläkään kovin korkealle, tavoitteena pidimme alle +10 astetta. Jos lattia olisi ollut maata, niin lämpö ja kosteus olisivat voineet olla tasapainossa. Emme uskaltaneet rikkoa kellarin lattiaa, pelkäsin, että koko rakennelma luhistuu sen seurauksena. Muutama vuosi sitten purimme kellarin päältä maa-ainesta ja laitoimme siihen lisäeristyskerroksen, osaksi sivuille ja lisäksi kattoon. Ajattelimme, että tämä auttaisi lämpötilan vakauttamiseksi. Maan takaisin laittaminen oli hiukan haasteellista, mutta saimme sen pysymään kanaverkkojen avulla. Maata piti saada puolesta metristä metriin seinien ympärille ja katon päälle.
Etuosaan oven yläpuolelle kyhäsimme väliaikaisesti esteen puurakennelmasta, ajatuksena, että myöhemmin voimme tehdä siihen paremman ratkaisun. Sivuseinätkin jäivät väliaikaisratkaisuksi, ja nämä ratkaisut ovatkin sitten olleetkin pitkään.
Vuosien saatossa kävi ilmi, että sisemmän oven karmit ja oven yläosa olivat liiallisesta kosteudesta johtuen alkaneet lahota. Ja koska meillä on tulossa poikkeuksellisen suuri omenasato, täytyi ovelle tehdä jotakin. Niinpä sitten kovimmilla helteillä ja ukkoskuurojen keskeyttämänä isäntä sai tehtyä kellarin sisemmän oven aiemman tilalle. Mitat saatiin vanhasta ovesta, samoin sisäosan eristeet. Puuosat uusittiin kokonaan, koska oven täytyi olla tukeva. Siinä kului viikko, kun isäntä maalasi kaikki puuosat sekä sisä-, että ulkopuolelta varmuuden vuoksi, ettei ovi enää lahoaisi. Oven karmien ympärille täytyy vielä laittaa kosteuseristettä estämään liian kosteuden pääseminen puurakenteisiin oviin.
Seinät piti pestä taas uudelleen, ja ostimme lisäksi kalkkimaalia, jolla maalattiin seinät ja katto. Se auttaa seiniä pysymään parempana ja tuo kellariin valoisuutta. Kalkkimaalin levittämiseen tarvittiin suojavarustus, mutta isäntä oli kärsivällinen ja maalasi useampiakin kerroksia seiniin sekä kattoon. Toivottavasti tämä työ auttaa osaltaan kellaria pysymään paremmassa kunnossa.
Lattialle olisi voinut laittaa tiiliä, mutta meillä on toistaiseksi käytetty puuritilöitä. Pullojen säilytykseen on myös puiset telineet ja hilloille puiset hyllyt. Olen miettinyt, että ne voisi vaihtaa esim. alumiinihyllyihin ja telineisiin, niin niiden puhdistaminen sujuisi helposti painepesurilla aina seuraavan satokauden alussa.
Talon isäntä on kaivanut jo aiemmin sadevesikerääjät ja laittanut salaojaputket, joten vesi ei keräänny oven eteen. Sisemmän maakellarinoven karmien viereen tehdään vielä tuuletusaukot ja oven alle jätetään rako tuuletusta varten. Kellarin ulko-oven vieressä olevien sivuseinien rakentaminen ja mahdollisesti suojakatoksen laittaminen oven yläpuolelle vaatii vielä tekemistä. Siinäpä maakellari haastetta loppukesäksi
