Romanttinen taiteilijahuone – pohjatöitä
Mistä lähtökohdista kaikki alkoi?
”Olin pitkään ihaillut vanhoja rakennuksia ja niiden interiöörejä, vanhoja aikoja noin ylipäätään. Mietinkin toisinaan leikkisästi, että olenkohan syntynyt vahingossa väärälle vuosisadalle. Katselin paljon vanhoihin aikoihin sijoittuvia elokuvia. Miten erilaista silloin olisi ollut elää, miten erilainen katukuva olisikaan ollut! Suunnittelin mielessäni nukkekoteja haaveillen, millaisia vanhanajan interiöörejä sinne tekisin, joten kun äitini ilmoitti, että he olivat ostaneet vanhan talon, johon saisin vapain käsin suunnitella ja toteuttaa yhden huoneista opinnäytetyönäni, olin enemmän kuin innoissani.”
Miten päädyit lopulliseen ratkaisuun siitä, millainen taiteilijahuone tulee olemaan?
”Kaiken sen suunnitteluntyön jälkeen, mitä äiti ja minä olimme tehneet koko taloa koskien, olivat silmäni ja aivoni ahdettu täyteen erilaisia kuvia sekä ideoita. Niiden tulvasta ongin itselleni kaikista mieluisimmat. Näitä ideoita olivat ihailemani seinien kenttäjaot, joita ei juurikaan nykyään näe. Lisäksi halusin joko puolipaneelit tai sitten rintapaneelit, näistä minua veti puoleensa eniten viimeisin. Rintapaneelit saisivat huoneen näyttämään vieläkin korkeammalta, mitä se jo luonnostaankin oli. Tein tietokoneella karkean luonnoksen huoneesta kenttäjakoineen ja paneeleineen nähdäkseni, miltä se näyttäisi. Kokeilin myös erilaisia värivaihtoehtoja sekä kenttäjakojen koristekuvioita. Rintapaneeleihin halusin tehdä marmorimukailun siksi, että marmorointi oli yksi suosikkitekniikoistani, ja halusin näyttää, mitä osasin. Lisäksi se näytti kivalta kenttäjakojen kanssa. Puolipaneelin marmorointeja on tehty ennenkin, mutta mukailut eivät yleensä olleet niin aidon näköisiä, mitä itse halusin tehdä. Värivaihtoehtoina minulla oli valkoinen tai sitten lattiaan sopiva mintunvihreä”
”Raikkaus oli sana, jota vaalin miettiessäni huoneen tunnelmaa ja värimaailmaa ajatellessani. Pidän kovasti vaaleanpunaisesta ja halusin, että se tulisi olemaan yksi huoneen väreistä. Se sopisi hyvässä suhteessa ja oikean sävyisenä myös lattian mintunvihreään. Huoneen tuleminen liian imeläksi oli yksi huolenaiheistani. Tavoitteenani oli saada raikas, kevyt ja valoisa huone, joka muistuttaisi huvimajaa tai kasvihuonetta. Sehän olikin todennäköisesti ollut entinen kuisti. Vaaleanpunaisen sävyn sekä sen rinnalla muiden värien ja sävyjen valinta olikin siis olennaisen tärkeä asia, jotta taiteilijahuone voisi puhjeta siihen kukkaan, jonka siinä heti alkuun näin.”
”Lattiamateriaalin alta näkyvä mintunvihreä lauta oli hieno, mutta hieman sameahko. Halusin lattiasta hieman kirkkaamman ja värikylläisemmän, mikä tulisi tasapainottamaan huoneen yleisilmettä. Päädyin myös rintapaneeleissa mintunvihreään väriin valkoisen sijasta. Mielestäni se lisäsi tasapainoisuutta. Käytin Uulan perinnepellavaöljymaalikarttaa etsiessäni oikeaa sävyä. Päätin, että marmoroinnista tulisi hieman lattiaa vaaleampi. Listat voisi kuitenkin maalata samalla värillä lattian kanssa, jotta tilaan tulisi lisää ryhtiä.”
Suunnittelu oli toki ihanaa sekä mukaansatempaava, ja sille tielle olisi helposti voinut jäädä pitkiksi ajoiksi, mutta jotta asiat etenisivät aikataulussaan, aloimme tehdä alustavia töitä, kuten lattian ja katon kunnostamista.
Ensin mittelimme kuitenkin seiniä ja puntaroimme, mitä kosteusvaurioita seinissä mahtaisi olla. Päädyimme lopuksi poistamaan huonossa kunnossa olevat tapettikerrokset. Odotimme jännittyneinä, mitä pintamateriaalien alta paljastuisi. Onneksi kaikki oli hyvin, ja saimme jatkaa puurtamista hyvillä mielin eteenpäin. Tapettikerroksista tyttäremme teki dokumentoinnin, että talon historiaa säilyisi tuleville sukupolville.
Päätimme purkaa vaaleanpunaisen kevytrakenteisen tilaa vievän kaappirakennelman.
Kuorimme katosta halltex-levyt pois, ja sitten alkoikin kattopaneelien hiominen niska väärällään. Onneksi meiltä löytyi tasohiomakone tähän tarkoitukseen. Hioimme katosta kevyesti epätasaisuudet ja hilseilevän maalin. Lautojen väleistä irtoileva maali harjattiin pienellä teräsharjalla.
Kattopaneelit pohjamaalattiin ensin 10 prosenttisesti ohennetulla Uula pellavaöljymaalilla, ja sen jälkeen ohentamattomalla maalilla. Katon väriksi olimme valinneet valkoisen, koska se toisi kaivattua keveyttä ja isomman tilan tuntua.
Nyt tuli lattian vuoro. Lattiaa ei ollut siis tarkoitus hioa suoraksi ja sileäksi kuin uusi, vaan halusimme säilyttää vanhaa ajan patinaa, mutta vaihtaa vain väriä hivenen. Valitsimme Uula puolihimmeän lattiamaalin. Lattiat narisivat sieltä täältä, mutta emme halunneet repiä lautoja pois, joten pienet narinat tulisivat olemaan meidän arkea tulevaisuudessa.
Tulisijan kohta oli peitetty laudoilla. Valoimme siihen myöhemmin laatan, jos joskus tarvitsisimmekin sijan lämmityslaitteelle. Muuri maalattiin valkoiseksi, kuten se oli ollut ennenkin.
Tulihan meidän saada taiteilijahuone valmiiksi taideharrastuksillemme.
Pohjatyöt alkoivat olla valmiit, samoin opinnäytetyön suunnitelmat. Seuraavaksi Heidi pääsisi varsinaisesti opinnäytetyönsä tekemiseen. Ensimmäisenä tulisi uusien pinkopahvien laitto, mutta se onkin sitten aivan oma lukunsa!