Epävirallinen kuntoarvio

Mittelimme uutta taloamme; kannattaisiko tätä kunnostaa – menisivätkö rahat hukkaan, pidettäisiinkö talo nykyisellään. .. Asian varmistamiseksi pitäisi varmaan tehdä oma epävirallinen kuntoarvio. Sisäosaa olisi kyllä aivan pakko ehostaa, mutta missä määrin. Talo täytyisi maalatakin, mikäli aikoisi pitää sen vielä vähän aikaa asuttavana. Kaikkein ensimmäisenä olisi kuitenkin vaihdettava katto, se oli selvää.

Talon alla mahtui konttimaan ja istumaan, sen ansiosta alapohja varmaan oli niin hyvässä kunnossa, vaikka osa kivijalan tuuletusaukoista oli puoliksi tukittu. Availimme ne alkuperäiskokoon ensi töiksemme. Konttasimme talon alla, ja tutkimme taskulampulla alapohjaa. Siellä oli yllättävän tilavaa.

Saunan kohdalla oli hiekkapohja, joka oli ajan myötä madaltunut, siksi saunan ja muun osan välillä oli lattia murtunut. Sisäpuolella murtuneen kohdan eteen oli jätetty vanha piironki ja myös lasten vanhoja huonekaluja oli jätetty uusien asukkaiden iloksi.

Lattian raosta pääsi jokunen hiirikin sisään. Hiiret ovat kivan näköisiä, vaikka niiden ei kyllä pitäisi päästä sisään likaamaan paikkoja ja levittämään tauteja. Me saimmekin panna mielikuvituksemme likoon hiirien pyydystämiseksi, kun emme olleet ostaneet vielä ansoja. Saimme yhden hiiren purkkiin, ja veimme sen lähimetsikköön. Viipottikohan se häntä suorana takaisin talon alle?

Talolla oli hieno isokivinen kivijalka, joka seisoi tukevasti kalliolla. Osa ikkunoista oli peitetty jälkikäteen, ja pari aika huonokuntoista alaosastaan. Kitit olivat irtoilleet, varmaan linnutkin olivat syöneet osan. Ja lintujahan täällä riitti! Eri lajeja on vieraillut lintulaudallamme pitkälti toistakymmentä. Yhden peitetyn ikkunan välissä oli sinitiaisen pesä. Jos ikkunan uusisi alkuperäiskuntoon, täytyisi odottaa ainakin kunnes poikaset ovat poissa pesästään. Kaksi ikkunoista oli vaihdettu 60-luvun hengessä. Tyylillisesti se haittasi silmää.

Yksi ikkunoista oli niin huonokuntoinen, että se olisi vaihdettava kokonaan. Onneksi vajasta löytyi alkuperäisiä ikkunoita, joita voitaisiin käyttää edelleen.

Talon toisen eteisen alta osa kivijalkaa oli kaatunut. Joidenkin ohjeiden mukaan sen pitäisi antaa olla, mutta meistä tuntui, että nurkka olisi saatava jokseenkin suoraksi, että talo näyttäisi hyvältä. Pyysimme kivialan asiantuntijan paikalle, ja hän totesi, että nurkka oli aikanaan elänyt, koska sen alla ei ollut kalliota, kuten muussa osassa taloa. Koska elämistä ei ollut enää odotettavissa, voisi kiven nostaa takaisin, ja tukea alkuperäiselle paikalleen.

Talossa oli tulisijoina pönttöuuni, vanha puuhella ja saunan kiuas. Niiden kunnosta emme tienneet mitään. Täytyisi kutsua nuohoojat tutkimaan niitä. Heiltä voisi kysyä hormistojen ja uunien kuntoa sekä käyttökelpoisuutta.

Yläkerrassa näytti kuivalta, mutta tornin juuren vuotokohdasta osa kattoparruista oli selvästi lahonnut. Mitä pitäisi tehdä? Olin kuullut homekoirista, illu tuttavista puhui puolesta ja osa epäili. Päätimme ennakkoluulottomasti tilata sellaisen nuuhkimaan taloa. Ja saimme sitten kaksi koiraa työkomennukselle. Ne olivat todella innokkaita ja nuuhkivatkin talon ympäri. Luotimme koirien kykyihin – korjausrakentaminen kannattaisi. Ensimmäisessä poustauksessa tarkemmin kerrottu, mistä kaikki alkoi.