Pikkukeittiöstä makuuhuoneeksi
Päätimme muuttaa talon pikkukeittiön makuuhuoneeksi. Tila oli hämäränpuoleinen, koska edelliset asukkaat olivat peittäneet toisen ikkunoista, ja toisesta valo pääsi huoneeseen vasta myöhään iltapäivällä. Siksi huone sopi paremmin makuuhuoneeksi kuin keittiöksi. Makuuhuone ei tarvita kovin paljon tilaa, kun taas talon keittiöksi sopi paremmin valoisampi ja isompi tila.
Pikkukeittiön seinät olivat Halltex-levyillä päällystetty ja maalattu kiiltävällä keltaisella maalilla. Sähköhellan sekä astiakaapin ja pikkutiskipöydän välissä seinissä oli 60-luvun pinnoitetta. Lattiassa oli ruskea korkkimattoa jäljittelevä muovimatto ja katossa puupaneelit vaaleamman keltaiseksi maalattuna.
Arvioimme tilaa pidemmän aikaa, koska tupakeittiön teko oli siihen aikaan vielä aluillaan. Keltainen väri, josta en ennen ollut niin innostunut, oli käynyt tutummaksi, ja olin jopa alkanut pitää siitä näissä hämärämmissä huoneissa. Sen ansiosta makuuhuone sai lisää lämpöä ja valoisuutta. Jotenkin huoneen voisi kuitenkin muuntaa muistuttamaan enemmän makuuhuonetta. Heidillä oli muita menoja, joten jatkoin itse tämän huoneen kunnostamista. Olimme jo etsineet tapetteja seiniin, mutta sitten tuli mieleeni, että tännehän voisi kokeilla aivan mitä vain. Mielikuvitukseni ei kuitenkaan tuottanut kovin kummallisia tai hienostuneita ratkaisuja, joten tyydyin mukailemaan jo olemassa olevaan pieniä muutoksia.
Päätin, että seinät saisivat uuden melkein saman keltaisen pellavaöljymaalipinnan alaosaansa kuin siinä oli ollut ennenkin, yläosa tulisi vaaleamman keltaiseksi. Suunnittelimme Heidin kanssa keltaisen sävyt tähän tulevaan makuuhuoneeseen. Värit erottaisin toisistaan ikään kuin boordilla, jonka keksisin ja maalaisin itse. Käytin tekemääni sabluunaa pohjana, mutta jatkoin kuvioita vielä pensselillä.
Kerron värisuunnittelustamme tarkemmin aikaisemmalla postauksellani Värisuunnittelua ennen maalausurakkaa.
Voin sanoa, että seinät on helppo tapetoida tai maalata uudelleen, kun saamme uuden paremman idean. Raidallinen turkoosisävyinen kiiltäväpintainen kovalevy poistettiin kaappien välisestä seinästä. Talon isäntä sai taas tehtäväkseen purkamishommat, ja minä tein sitten pintamaalausta.
Muuri ei ollut kovin hyvän näköinen, mutta sain siitä kohtuullisen lopulta pikku paikkailujen jälkeen. Katto oli niin hyvässä maalissa, että sitä oli turha lähteä maalaamaan uudelleen. Muovimatot otettiin pois lattiasta; kuorimme esiin leveät lattialankut. Ne maalasin harmaaksi kuten eteisen ja olohuoneiden lattiatkin olivat. Hellan alla ollut valettu lattia sai jäädä sellaiseksi, se maalattiin samalla maalilla kuin lattialankutkin. Ikkuna oli vaihdettu jälkikäteen, mutta sen vaihtaminen takaisin alkuperäiseen oli ongelmallista. Aukkoa oli nimittäin suurennettu, ja jos entiset ikkunapokat laitettaisiin takaisin, jäisi seinään pikkuikkunan kokoinen reikä. Keksin, että talon ulkopuolelle voimme vaihtaa vajasta löytyneet ikkunat. Pokat ja sisäikkuna ovat vieläkin 60-luvun mallia, mutta ulkoa talo näyttää melko lailla alkuperäisasuiselta. Niin oli mielestämme parempi.

Vajasta löysimme oven, joka oli ennen ollut makuuhuoneen ja olohuoneen välisessä oviaukossa. Maalasin ovenkin vähän kellahtavaksi, ja se sai palvella jälleen omalla paikallaan. Niinpä aamuaurinkokaan ei enää herätellyt meitä turhan aikaisin. Kului todella pitkä aika, ennen kuin tulin laittaneeksi oveen rivat.
Sitten olikin aika kalustaa huone uudelleen. Huutonetistä löytyy etsivälle silloin tällöin jotakin kivaa. Kotonani oli ollut aikoinaan isän äidiltä peritty sänky. Se on nykyään veljelläni, mutta huutonetistä löysin samanlaisen sängyn. Se on jatkettava, kolmessa osassa. Sen voisi saada mahtumaan olohuoneeseen menevän oven taakse sopivasti sekä leveytensä että pituutensa puolesta. Niinpä lähdimme hakemaan Lauttasaaresta taas uutta huonekalua taloon.

Eniten töitä tein sitten kirpputorilta hankkimani tuolin parissa. Se oli vanha matala tuoli, jossa oli huonoksi menneen näköiset kankaat. Eurokankaassa oli myytävänä tähän miljööseen sopivan väristä kangasta. Niinpä ostin tuoliin kankaan ja aloin töihin. Pienet nupinaulat nypin pois, ja vaihdoin alla olevan pellavakankaankin. Heidi auttoi, jos en aina saanut pienen pieniä nupinauloja takaisin kiinni omilla sormillani. Useimmat nupinaulat jouduttiin korvaamaan uusilla samanlaisilla, koska vanhat olivat vääntyneet. Puuosat saivat jäädä entiselleen. Olin tyytyväinen työn tulokseen.
Tuoli tosin on ollut lähinnä nuken koristetuolina, koska se on tavallista matalampi, kuten entisajan tuolit olivat. Tuolin takana olevaan seinään laitoin siskolta lahjaksi saamamme taulun.
Vanhemmiltani peritty heille häälahjaksi annettu kattokruunu sopi oikein hyvin tähän tilaan. Seinälle hankin vanhan seinälampun, joka oli kuin tehty tänne. Löysimme myöhemmin ikkunan eteen kalustukseen sopivan pikkupöydän ja kivan kynttiläjalan. Niiden ansiosta makuuhuone muuttui entistä kodikkaammaksi.
Toiselle seinälle kiinnitin vanhan lapsuudessani kotona olleen käkikellon. Kellon punnukset eivät enää toimineet, ja siihen oli jälkikäteen laitettu patterikello. Olikohan sen koneisto mennyt epäkuntoon, vai oliko isäni kyllästynyt ainaiseen käen kukuntaan, siitä en ole aivan varma. Minä olin tyytyväinen tästä epäkuntoon menosta, sillä kello kukkui aina ennen puolen tunnin kohdalla kerran ja tasatunteina ajan mukaan, keskiyöllä pisimpään kaksitoista kertaa. Olin kuullut kukuntaa jo tarpeeksi kotona. Olin silti iloinen, kun pihalle mennessäni kuulin oikean käen kukkuvan joskus lähellä, joskus kauempana.
Itse asiassa herätessäni kurkistan usein ulos ikkunasta nähdäkseni lintuja pihassa. Makuuhuoneen ikkunasta näkyy paljon erilaisia lintuja, mutta tutuimpia ovat tiaiset. Tikkakin käy silloin tällöin syömässä. Laskin kerran, että ainakin 15 eri lintulajia on käynyt vuoden mittaan makuuhuoneen ikkunan takana syömässä.
Nyt kun makuuhuone oli saatu kunnostettua, onkin seuraavaksi aika kertoa, miten teimme kylmästä saunaneteisestä ja saunasta talomme sydämen, nimittäin tupakeittiön. Siinä vaiheessa saimme myös vesijohdot taloon. Sen vuoksi täytyi tehdä lisäksi sähkötyöt uusiksi. Elämänolosuhteet muuttuivat mukavaksi näiden uudistusten jälkeen, mutta siitä myöhemmin lisää.