Uutta ilmettä keittiöön

Kun talvipakkaset sattuvat kohdalle, kääntyy katse lämpimään keittiöön. Ei tee mieli mennä ulos, joten kannattaa tehdä rästiin jääneitä sisätöitä. Tupakeittiön pirtinpöydän pinta oli vaurioitunut, ja nyt oli hyvä aika maalata pirttikalusto uudelleen. Kun pöydän väri vaihtuu, on paikallaan ostaa myös uusia väreihin sopivia kuppeja ja tekstiilejä.

Keittiön uusi ilme
Keittiön uusi ilme

Kotoa perinnöksi saamani pirttipöytäkalusto oli koko lapsuuteni kodissani. Pöytä ja penkit isäni maalasi joitakin kertoja, aina kiiltävällä maalilla. Muistan, kuinka penkistä sai liukumäen, kun toisen pään nosti tuolille. Olimme varsin toiminnallisia lapsia, ja laskettelimme mäkeä veljeni ja sisareni kanssa hiki otsalla, aina vain uudelleen ja uudelleen.

70-luvun voimakkaan ruskeaan seinään oli sopinut ruskeasävyinen pirttikalusto. Kun me saimme sen nykyiseen tupaamme, mietin pitkään kaluston maalaamista uudelleen. Isäni maalaukset olivat ammattitaidolla tehtyjä, joten en olisi ryhtynyt kuitenkaan toimiin, ellei olisi käynyt niin ikävästi, että kynttilä poltti pöydän pintaa huomaamattamme. Tuikkukynttilän päälle oli vahingossa osunut muovipussi, josta tuli levisi vähitellen mustuttaen maalipintaa. Onneksi huomasimme vahingon ajoissa, ettei käynyt pahemmin. Lomani sijoittui tällä kertaa sydäntalveen, ja talven kylmyyttä paetakseni otin tehtäväkseni maalata keittiön kalusteita meille  paremmin sopivilla väreillä.

Pöydän pintaan ehti palaa jälki, ennen kuin huomasin kytevän liekin, ja olihan pintaan ehtinyt tulla muitakin pikku jälkiä matkan varrella
Pöydän pintaan ehti palaa jälki, ennen kuin huomasin kytevän liekin, ja olihan pintaan ehtinyt tulla muitakin pikku jälkiä matkan varrella

Keittiössä oleva vanha kaappi oli mattapintainen. Halusin maalata myös pirttipöytäkaluston puolihimmeäksi ja saman väriseksikin.  Kaupassa myyjä ehdotti maaliksi perinteistä kalustemaali Empireä, koska pirttikalusto oli aiemmin maalattu luultavasti Miranol-maalilla. Empire on hyvin tasoittuva, hyytelömäinen puolihimmeä alkydimaali. Olin maalannut Miranolilla pari pöytää, ja niiden pintaan tuli jostakin syystä aina pölyhippuja kuivausvaiheessa. Toivoin, että puolihimmeä maali antaa anteeksi pienet virheet paremmin kuin kiiltävä. Näillä eväillä valitsimme myyjän ehdottaman maalin, vaikka mietin jälkikäteen, että olisi varmaan pitänyt perehtyä tarkemmin erilaisiin ekologisiin vaihtoehtoihin.

Oikean sävyn löytäminen Tikkurilan värikartasta olikin haasteellista. Juuri sitä sävyä ei löytynyt, jota olisin halunnut. Meillä oli mukana vain kännykkään tallennettu kuva kaapista. Minulla oli kuitenkin myös mielikuva maalista ajatuksissani, ja näiden pohjalta valitsimme värin pöydän ja penkkien pitojen maalaamiseen. Pöydän jalkojen väriksi ajattelin valita penkkisängyn kauniin vaalean harmaan, mutta aivan saman väristä ei löytynyt. Valitsimme mielestämme lähinnä oikean harmaan sävyn.

Etsimme pöytään sopivat värit värikartasta, pöydän kanteen ja penkkien pihtoihin vihreän sävyn ja jalkaosiin valitsimme harmaasävyisen maalin
Etsimme pöytään sopivat värit värikartasta, pöydän kanteen ja penkkien pihtoihin vihreän sävyn ja jalkaosiin valitsimme harmaasävyisen maalin

Isäntä otti tehtäväkseen pintojen puhdistamisen ja hiomisen, tällä kertaa kulmahiomakoneella, koska tasohiomakone ei suostunut käynnistymään.  Minä viimeistelin käsin kohdat, jotka näyttivät vielä kaipaavan hiontaa.

Isäntä hioi maalattavat pinnat
Isäntä hioi maalattavat pinnat

Puhdistin pinnat mahdollisimman tarkkaan hiontapölyistä. Maalasin pöydän kannen ja penkkien pinnat, mutta kun maali kuivui, se oli aivan eri väristä kuin olimme nähneet värikartasta. Se oli lähinnä erikoisen vaalean sininen. Yllätyin aika tavalla lopputuloksesta, koska aiemmin ei ollut vastaavaa ongelmaa ilmennyt värien kanssa. Olikohan sekoitus tehty väärään maalipohjaan?! Huomasin jälkikäteen, että Empiressä oli valkopohjainen ja väritön vaihtoehto.

Meillä oli ongelma; värisävy oli ihmeellinen ympäristöön sopimaton vaalea sininen
Meillä oli ongelma; värisävy oli ihmeellinen ympäristöön sopimaton vaalea sininen

En tyytynyt tähän, vaan veimme vanhan kaappimme laatikon malliksi kauppaan saadaksemme oikean sävyn pöytäämme. Niin sitten maalasin pöydän ja penkkien pinnat uudella värisävyllä. Hämmästyksekseni uusi sävy oli vielä kauempana kaapin sävystä kuin edellinen maali, se oli tumman sammalen vihreä. Uusi väri oli todella huono vaihtoehto keittiön muihin väreihin verrattuna, joten otin riskin, ja sekoitin itse näistä saamistamme väreistä mielestäni sopivan sävyn. Maalasin vielä kertaalleen pöydän kannen ja penkkien pinnat. Kyllä oli helpotus, kun sävystä tuli meille sopiva. Väri tuntui nyt oikealta ja luonnikkaalta.

Toisella kerralla maalin väri oli jälleen väärä, tumman sammalen vihreä, joten maalasin pinnat vielä kertaalleen sekoittamallani sävyllä
Toisella kerralla maalin väri oli jälleen väärä, tumman sammalen vihreä, joten maalasin pinnat vielä kertaalleen sekoittamallani sävyllä

Harmaat jalat olivat hiukan eri sävytteiset kuin tavoittelemani penkkisängyn harmaa, mutta sopivat tosi hyvin pöydän ja penkkien pintalevyjen väriin. Loppujen lopuksi olimme tyytyväisiä, vaikka pöytäpinnan maalaaminen olikin haasteellista. Hyvän pensselin sijaan olisikin ollut paikallaan ostaa tela maalin levitykseen isoille pinnoille. Maalipensselillä en ehtinyt levittää maalia tarpeeksi nopeasti laajalle alueelle, maalin pinta kuivui sen verran nopeasti, ettei tuoretta pintaa ja jo levitettyä maalia saanut aivan tasaisesti ilman pensselin jälkiä. Penkit sen sijaan olivat pienempiä pintoja, ja ne ehdin maalata kerralla tasaisesti.

Pöydän- ja penkkien jalat olivat kellahtavan valkoiset, ja ne täytyi maalata kaksi kertaa maalin sävyn vaihtuessa
Pöydän- ja penkkien jalat olivat kellahtavan valkoiset, ja ne täytyi maalata kaksi kertaa maalin sävyn vaihtuessa
Pirtinpöytäkalusto on nyt maalattu lopullisesti ja kuivumista vaille
Pirtinpöytäkalusto on nyt maalattu lopullisesti ja kuivumista vaille

Yksittäinen kirpputorilta löytämämme tuoli sai lopulta sekin samat värit kuin pirttipöydän kalusto. Hioimme sen pinnat kevyesti, ajan patina sai jäädä. Kirkkaanpunaiset kuviot selkänojassa vaihdettiin pehmeämpiin sävyihin. Haluan taiteilla pyörylöihin linnun pään kuvan ja selkänojan keskellä olevaan leveämpään lautaan ehkäpä myös lintuja, mutta kerron siitä myöhemmin, mikäli visio toteutuu.

Vanha huonossa maalissa ollut kirpputorilta löytämämme tuoli sai myös uuden maalipinnan
Vanha huonossa maalissa ollut kirpputorilta löytämämme tuoli sai myös uuden maalipinnan

Kun pirttikalusto oli maalattu, tuntui oikealta hankkia siihen sopivia astioita ja tekstiilejä. Teekupit olivat rikkoutuneet aikojen kuluessa yksi toisensa jälkeen, joten uusia tarvittiin. Etsin erilaisia meille sopivia vaihtoehtoja, ja löysin tupakeittiön tapetteihin sekä tauluihin sopivat Vallilla -kupit, jotka miellyttivät meitä kovasti. Niissä oli tiiran kuvat kyljissä, ja mustapohjaiset kupit olivat kuin tehty meidän tupaan kuuluviksi. Näiden Tiira -kuppien lisäksi ihastuin myös mm. punakuviollisiin Naimakauppa -kuppeihin. Pyysin apua Heidiltä ja isännältä valinnan suhteen, ja äänestys oli yksimielinen, Tiira -kuppi oli paras valinta meille.

Vallilan Tiira-kupit sopivat keittiön väreihin ja sisustukseen
Vallilan Tiira-kupit sopivat keittiön väreihin ja sisustukseen

Haeskelimme Heidin kanssa tekstiilejä, jotka sopisivat kuppeihin, pöytään ja tupakeittiömme väreihin. Niitä olikin vaikea löytää. Päädyimme lopulta liinoihin, jotka vaikuttivat väreihin sopivilta. Kun sitten kokeilin niitä pöytään, minun täytyi vähän muuttaa ajatusta, ja tein mustasta kaitaliinasta neljä tablettia. Ne sopivat vaaleanpunaisen kaitaliinan, kuppien ja lautasten kanssa oikein hyvin.

Valitsimme vaaleanpunertavaa ja mustaa liinoiksi, samat sävyt toistuvat kupeissa
Valitsimme vaaleanpunertavaa ja mustaa liinoiksi, samat sävyt toistuvat kupeissa
Täytyi minunkin välillä pitää taukoa ahertamisesta
Täytyi minunkin välillä pitää taukoa ahertamisesta

Heidi oli virkannut meille WC:n yläikkunaan verhon, kun valittelin, että nykyinen verho ei sopinut tyyliin. Olin myös miettinyt monta kertaa, pitäisikö keittiön ikkunoihin laittaa verhot. Toisaalta niitä ei tarvitsisi, mutta silloin tällöin olen kuitenkin kaivannut illalla verhoja, samoin suojaksi silloin, kun aurinko häiritsee liikaa valollaan..

Heidin virkkaama yläikkunan verho, sopiva yksityiskohta tässä erikoisessa ikkunakokeilussamme
Heidin virkkaama yläikkunan verho, sopiva yksityiskohta tässä erikoisessa ikkunakokeilussamme

Päätimme, että ehkä pienet verhot ikkunoihin eivät sittenkään olisi haitaksi tälle tuvalle. Olimme tutkineet Vallilan tuotteita mukeja etsiessämme, ja sieltä osui silmiimme juuri oikean sävyinen kangas, joka sopisi yläikkunaan virkatun verhon väriin samoin kuin Birger Kaipiaisen Ken kiuruista kaunein-tapetin pohjaväriin. Ensin ajattelin, että verhot täytyisi olla pellavaa, mutta kun tutkimme Heidin kanssa kangasta, olimme molemmat sitä mieltä, että tämä Kristalli 150 Cm Light – viskoosikangas oli hyvä vaihtoehto näihin ikkunoihin. Kangas oli ohutta ja miellyttävän tuntuista. Heidi antoi itselleen ostamansa Vallila Luontopolku Luxus -sivuverhon kokeiltavaksi myös meille, mutta kangas sopi mielestäni paremmin olohuoneen ikkunoihin.

Vaihtoehtona olivat Vallilan ohut ja kevyt Kristalli-viskoosikangas sekä Luontopolku valmisverho, valitsimme keittiöön kahdesta kauniista sopivammaksi Kristalli-viskoosikankaan
Vaihtoehtona olivat Vallilan ohut ja kevyt Kristalli-viskoosikangas sekä Luontopolku valmisverho, valitsimme keittiöön kahdesta kauniista sopivammaksi Kristalli-viskoosikankaan

Niinpä sitten leikkasin kankaan ikkuna-aukkoihin sopiviksi verhoiksi ja ompelin reunat sekä päädyt. Olin tyytyväinen verhojen keveyteen ja värisävyyn.

Ommeltavaa riittää pitkäksi aikaa
Ommeltavaa riittää pitkäksi aikaa

Halusin tehdä verhoihin pitimet, joilla ne kiinnitetään sivuille. Virkkasin ne samasta langasta kuin Heidin tekemä yläikkunan pitsiverho. Pujottelin vanhan koristenauhan sekä pitimiin että yläikkunan yläreunaan

Yläikkunan verhoa
Yläikkunan verhoa
Sivuverhojen pitimet
Sivuverhojen pitimet
Tässä yhden ikkunan verhot valmiina, ikkunasta näkyy alkuillan sininen hetki
Tässä yhden ikkunan verhot valmiina, ikkunasta näkyy alkuillan sininen hetki
Verhonpidin valmiissa sivuverhoissa
Verhonpidin valmiissa sivuverhoissa

Ommellessani verhoja en ajatellut, että ikkunat olisivat eri kokoisia. Kun sitten kokeilin ensimmäisiä verhoja toisiin ikkunoihin, huomasin yllätyksekseni, että kaikki ikkunat olivat hiukan eri kokoiset. Joudun huomioimaan sen muissa verhoissa, mutta onneksi kangasta oli tarpeeksi, että voin pidentää ne joka ikkunaan sopivan pituisiksi.

Verhot olivat myös päivällä mukavan näköiset ikkunoissa, tekstiilit luovat tunnelmaa vanhaan tupaan
Verhot olivat myös päivällä mukavan näköiset ikkunoissa, tekstiilit luovat tunnelmaa vanhaan tupaan

Kun ihastelin lintujen kuvia kupeissa, huomasi isäntä hienon linnun nokkimassa talipalloa. Minulle tuli kiire hakea kamera. Lintu oli närhi, arka ja helposti säikkyvä. Yrityksistäni huolimatta en saanut siitä kovin hyviä kuvia, koska ikkunamme ovat puhallettua lasia, mikä saa kameran tarkentamaan ikkunan lasiin linnun sijaan.

Närhen vierailu
Närhen vierailu
Närhi syö talipalloa
Närhi syö talipalloa
Närhi valppaana
Närhi valppaana
Keskitalven kylmät pakkaset
Keskitalven kylmät pakkaset

Olen kirjoittanut värisuunnittelusta myös aikaisemmalla postauksellani.

(Visited 45 times, 1 visits today)

Lisää kommenttisi